Esteettömyys tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset voimaannutetaan toimimaan itsenäisesti osana yhteiskuntaa. Verkkokaupassa tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen meistä pitää pystyä ostamaan matkalippuja, sähkösopimus tai vaikkapa lenkkarit ilman toisen henkilön apua. Verkkokauppias hyötyy esteettömyydestä tavoittaessaan laajemman joukon asiakkaita. Samalla käyttäjäkokemus paranee kaikille.
On hyvä ymmärtää, että jopa 15 % maailman väestöstä kärsii jostain saavutettavuutta rajoittavasta ongelmasta, eli esimerkiksi motorisista rajoitteista tai kognitiivisista häiriöistä. Väestön ikääntyminen tulee entisestään kasvattamaan tätä joukkoa (WHO). Saavutettavuudella on myös liiketoiminnallista merkitystä.
Jokainen meistä voi kohdata saavutettavuuden rajoitteita hetkellisesti – kirkas päivänvalo, taustamelu, äärimmäiset tunnetilat, lääkitys tai vaikkapa murtunut käsi voivat merkittävästi alentaa kykyämme käyttää verkkopalveluita.
Termit esteettömyys ja saavutettavuus kulkevat tässäkin kirjoituksessa usein rinnakkain ja menevät helposti sekaisin. Esteettömyyttä voidaan pitää tässä yhteydessä kattoterminä, joka pitää sisällään saavutettavuuden. Esteettömyydellä voidaan tarkoittaa myös esim. fyysistä ympäristöä ja rakennuksia.
Saavutettavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä "aineetonta" ympäristöä, kuten verkkopalveluja.
Vuonna 2019 Suomessa voimaan tullut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta velvoittaa julkisen sektorin lisäksi tiettyjä yksityisen sektorin toimijoita noudattamaan WCAG 2.1. AA -tason mukaista saavutettavuutta. Vaatimukset koskevat esimerkiksi vesi-, energia-, pankki-, posti- ja liikennealan toimijoita.
Nyt ajankohtainen muutos liittyy EU:n esteettömyysdirektiiviin, joka vaatii, että viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi. Direktiivi siirtyy Suomessa täytäntöön uudella lailla eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista sekä muutoksilla digipalvelulakiin, sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin, liikenteen palveluista annettuun lakiin, markkinavalvontalakiin ja hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin.
Lait tulivat voimaan 1.2.2023, mutta niiden soveltaminen alkaa pääosin 28.6.2025*.
Uusi lainsäädäntö laajentaa jo aiemmin tutut vaatimukset saavutettavuudelle koskemaan suurinta osaa verkkokaupoista.
Lain valvonnan ulkopuolelle jäävät niin sanotut mikroyritykset. Tällä tarkoitetaan yrityksiä, joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää ja joiden vuosittainen liikevaihto tai vuosittainen taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa*.
Lainsäädäntö koskee käytännössä myös ensisijaisesti vain kuluttajille suunnattua verkkokauppaa, eli B2B-verkkokaupat eivät ole valvonnan piirissä. Jos B2B-kauppa on kuitenkin myös henkilöasiakkaiden käytettävissä, saattavat digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset koskea myös sitä.
Saavutettavuuden tulisi olla lainsäädännöstä riippumatta osa hyvää verkkopalvelun suunnittelua ja toteutusta. Saavutettavuus onkin usein osa yritysten vastuullisuusstrategiaa.
Omien verkkopalveluiden tilan ja tarpeiden tunnistaminen on tärkeä aloittaa juuri nyt. Työmaa voi alkuun tuntua ylivoimaiselta ja sen lykkääminen houkuttelevalta.
Työssä voi kuitenkin lähteä hyvinkin pienillä askelilla liikkeelle. Huolella suunniteltu ja vaiheistettu prosessi mahdollistaa kivuttoman etenemisen aikataulussa ja budjetissa.
Lain valvonta alkaa kesäkuussa 2025 – on siis korkea aika reagoida! Ole meihin yhteydessä, niin autamme sinua arvioimaan verkkopalvelusi saavutettavuuden ja tarvittaessa tekemään palvelustasi saavutettavan.
*) Direktiivi sallii muutamia siirtymäaikoja esimerkiksi hätäviestin, itsepalvelupäätteiden ja ennen 28.6.2025 solmittujen palvelusopimusten tai palvelujen tarjoamiseen tarkoitettujen tuotteiden osalta. Ks. Esteettömyysdirektiivi – Sosiaali- ja terveysministeriö