Aiemmin verkkopalveluja rakennettiin ja kehitettiin pääosin isoina projekteina. Projektien välillä palveluun tehtiin vain pientä kehitystä tai unohdettiin palvelu täysin oman onnensa nojaan, kunnes oli taas aika uudistaa koko palvelu.
Nykyään verkkopalvelujen rakentamisessa ja kehittämisessä halutaan usein tavoitella jatkuvan kehityksen mallia. Tavoitteesta huolimatta monet verkkopalvelujen uudistukset ovat edelleen laajoja projekteja, joiden tavoitteena on laittaa koko palvelu alusta loppuun uusiksi. Verkkopalvelun rakentaminen kertaprojektina saattaa tuoda mukanaan isoja haasteita.
Kun verkkopalvelun kehittäminen nähdään yhtenä isona projektina, käy usein niin, että budjetti kulutetaan lähes loppuun ennen palvelun julkaisua. Iso projekti sitoo tekijät pitkäksi aikaa ja vaatii paljon resursseja. Mutta mitä tapahtuu, jos verkkopalvelun julkaisun jälkeen huomataan, että projektin aikana on tehty vääriä valintoja ja ratkaisuja?
Kun koko verkkopalvelu muutetaan kerralla, nähdään yleensä muutoksia sivuston suorituskyvyssä. Mutta mistä muutokset johtuvat? Kun kaikki muutokset on tehty kertarysäyksellä, on mahdotonta tietää, mitkä muutoksista toivat liiketoiminnalle hyötyä. Jotkin tehdyt muutokset voivat olla vaikutuksiltaan jopa negatiivisia, mutta ne hukkuvat saavutetun kokonaishyödyn alle.
Maailmaa muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että verkkopalvelun lopulta valmistuessa ovat tehdyt valinnat esimerkiksi teknologian tai liiketoiminnan kannalta jo vanhentuneita. Verkkopalvelu on siis jo valmistuessaan vanha.
Jatkuvan kehityksen voi tiivistää helppoon kaavaan:
Jatkuvan kehityksen avulla muutosten vaikutukset saadaan näkyviin isoa projektia merkittävästi nopeammin. Kun kokonaisuutta käsitellään pienempinä palasina, on mahdollista testata ja vahvistaa muutosten vaikutukset.
Näin huomataan, mitkä muutokset todellisuudessa tuovat liiketoiminnalle hyötyjä - ja toisaalta nähdään, jos jokin muutos tuokin negatiivisia vaikutuksia. Kelkkaa voidaan tarvittaessa kääntää nopeastikin. Pienissä osissa tekemällä pystytään siis testaamaan muutosten vaikuttavuutta ja panostamaan oikeisiin asioihin.
Muutoksen vauhti maailmassa, liiketoiminnassa ja verkossa kasvaa koko ajan. Menestykseen tarvitaan kykyä reagoida ja toimia ketterästi. Jatkuvassa kehityksessä on tärkeää valita työn alle kehityskohteet, joista on juuri sillä hetkellä liiketoiminnalle eniten hyötyä. Kun tässä onnistutaan, tulokset puhuvat puolestaan.
Käytännössä jatkuva kehitys voi toimia esimerkiksi siten, että maanantaina yhteisessä viikkopalaverissa käydään läpi edellisellä viikolla valmistuneet asiat ja valitaan alkavan viikon työlistalle kolme asiaa, jotka voivat olla vaikkapa A, B ja C. Seuraavan maanantain viikkopalaverissa todetaan esimerkiksi, että asiat A ja C saatiin valmiiksi, mutta B vaatii vielä lisätietoa. Alkavan viikon tärkein tavoite on saada vaaditut lisätiedot, jotta B saadaan valmiiksi. Lisäksi viikon työlistalle valitaan työjonosta seuraavaksi tärkeimmät kehityskohteet X ja Y.
Työjonoon päätyvät tehtävät voivat liittyä kokonaan uusiin toiminnallisuuksiin tai parannuksia olemassa olevaan toteutukseen testauksen ja analysoinnin tulosten pohjalta.
Jos verkkopalvelu on päässyt pahasti vanhentumaan tai edessä on alustan vaihto, voi olla pakko rakentaa isompia kokonaisuuksia kerrallaan. Silloinkin voidaan lähteä siitä, että julkaistaan nopeasti mahdollisimman kevyt versio eli noudatetaan MVP (Minimum Viable Product) -ajattelua. Tällöin verkkopalvelusta tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja suoraviivaisesti ensimmäinen versio, jonka kehitystä jatketaan heti julkaisun jälkeen.
Näin jatkuvan kehityksen malliin päästään kiinni myös isommassa projektissa ja uutta sivustoa voidaan julkaisun jälkeen lähteä viemään eteenpäin palanen kerrallaan jatkuvan kehityksen periaattein: suunnittele – toteuta – tarkasta – toimi.
Autamme mielellämme verkkopalvelusi kehittämisessä: