Kimja Muru menetti äkillisesti ja selittämättömästi kuulonsa. Kuukaudet hiljaisuudessa ennen sisäkorvaistutetta muuttivat elämän ja näyttivät, miten maailma on rakennettu kuulevien ehdoilla. Vaikka esteettömyyttä luovat ratkaisut helpottavat kaikkien elämää, eivät ne silti ole kaikkien saatavilla.
– Näitä joskus sattuu. Jos toisestakin korvasta menee kuulo, tilanne on sama kuin saisit toisen lottovoiton, kuvasi lääkäri tilanteen harvinaisuutta.
Verkkosivujen kehittäjänä Crasmanilla työskentelevä Kimja Muru oli lukioikäinen, kun kuulo katosi selittämättömästi ja varoittamatta oikeanpuoleisesta korvasta. Tilalle tulivat tinnitus, tasapaino-ongelmat ja toispuoleinen kuulo. Niiden kanssa oppi kuitenkin elämään.
Sitten kuulo alkoi heiketä myös vasemmasta korvasta. Tilannetta auttoi kuulolaite, joka pian jouduttiin vaihtamaan voimakkaampaan.
Kun normaalista kuulosta oli jäljellä enää neljännes, Kimja alkoi varautumaan siihen, että tilanne heikkenee entisestään. Ja sitten tuli jouluaaton aatto vuonna 2019.
Suomessa astui voimaan kesäkuussa 2016 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Se tekee näkyväksi erilaiset yhteiskunnan yhdenvertaisuutta rajoittavat esteet, jotka estävät kaikkien ihmisten yhdenvertaisen osallistumisen yhteiskunnan eri toimintoihin.
Esimerkiksi kuulovammaiselle esteettömyys mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen puheeseen perustuvissa viestintätilanteissa. Mediasisällöt ovat saavutettavia tekstityksen tai viittomakielen avulla. Teknisen toteutuksen lisäksi selkeä, yleiskielinen sisältö on tärkeää, koska pelkästään äidinkielenään viittomakieltä käyttäviä ihmisiä on Suomessa tuhansia.
Verkkokaupassa saavutettavuus tarkoittaa helppokäyttöisyyttä, parempaa Google-näkyvyyttä ja uusia asiakasryhmiä. Saavutettavuus tuo myös merkittävää kilpailuetua.
EU:n esteettömyysdirektiivi otettiin osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä kesäkuussa 2022, ja tekemistä on vielä paljon.
Vaikka ns. saavutettavuuslaki velvoittaakin julkisen sektorin tekoihin, ei digipalveluissa saavutettavuuden laajempia hyötyjä aina tiedosteta. Käyttäjäkuntaa pidetään liian pienenä, ja siksi työmäärä ja hinta koetaan liian suurena. Suomessa on kuitenkin lähes miljoona saavutettavuudesta hyötyvää ihmistä.
– Saavutettavuus nähdään harmillisen usein ylimääräisenä juttuna, jota mietitään vasta sitten kun kaikki muu tekninen toteutus on jo kasassa. Itse näkisin sen toisin: Saavutettavuudesta johtuviin kuluihin voi vaikuttaa paljon suunnittelulla ja ennakoinnilla.
Jouluna 2019 Kimja heräsi omituiseen, mutta tuttuun tunteeseen. Toisenkin korvan kuulo oli kadonnut kokonaan.
Vuoden 2020 ensimmäisellä viikolla kuuloa yritettiin hoitaa ylipainehappihoidolla ja kortisonilla. Suoraan tärykalvon läpi pistetty kortisoni tuotti vain kipua, apua siitä ei ollut.
Alkoi parin kuukauden utuinen ja ennustamaton kausi. Monen eri lääkärin tutkimuksen jälkeen selvisi, että ainoa vaihtoehto kuulon palauttamiseen olisi sisäkorvaistute.
– Kukaan ei silti tiennyt varmasti leikkauksen ajankohtaa tai lopputulosta. Olisiko siitä juuri minulle apua, ja jos olisi niin miten paljon?
Samalla viikolla Kimja luki Twitteristä, että maailmalla on havaittu koronavirus.
Kimja jäi sairaslomalle odottamaan sisäkorvaistutetta. Odotuksesta tuli rankka, sillä maaliskuussa maailma sulkeutui koronan takia koteihinsa. Kokoontumisia rajoitettiin eikä esimerkiksi sopeutumisvalmennuksia pidetty.
Sosiaalinen elämä hävisi lähes täysin, sillä ihmisten kanssa ei voinut puhua kuten aiemmin. Viestittely ainoana yhteydenpitotapana on raskas.
– Suomen kieltä on mallinnettu ja tutkittu niin vähän, ettei apuvälineistä kuten puhelimen puheentunnistuksesta ollut apua. Arkinen puhe ei vain käänny tekstiksi.
Ensimmäisenä koronakeväänä Kimjalla oli koronaepäily. Tilanne sai ajoittain absurdeja piirteitä.
– Kuurona oli vaikea saada toimintaohjeita. Chatissa ohjeistettiin soittamaan. Kun sanoin olevani kuuro, ehdotettiin että kysyisin naapuria apuun, kun oireisena kontakteja tuli nimenomaan välttää. Ohje oli mieletön ja paljasti, miten puhelinriippuvainen tämä maailma on.
Sujuva sähköinen asiointi alusta loppuun saa Kimjalta kiitosta.
– Esimerkiksi verkkoapteekissa asiointi oli helppoa ja arvostin älyttömästi sitä, että sellainen palvelu tuotiin ulottuvilleni.
Suomessa saavutettavuusvaatimuksia valvoo aluehallintovirasto ja esimerkiksi hätätilanneviestintä paransi vuonna 2017 saavutettavuuttaan. Vaikka hätäilmoitus on nykyään mahdollista tehdä tekstiviestitse, viittomakielisen on vaikea saada tulkkausapua esimerkiksi hoitotilanteeseen vuorokauden ympäri.
– Olen ollut tietotekniikka-alalla 20 vuotta, ja tietoisuus saavutettavuudesta on kasvanut koko ajan. Kehitystä on tapahtunut, ja aina voi tehdä paremmin. Lainsäädännöllä pyritään parantamaan saavutettavuutta, mutta se ei koske kaikkia toimijoita.
Täysin kuuroutuneen Kimjan elämä siirtyi verkkoon. Sieltä sai vertaistukea sekä kuulovammaisille että sisäkorvaimplanttia käyttäville ihmisille. Myöhemmin Kimja liittyi myös Kuuloliiton jäseneksi.
Vasen sisäkorvaimplantti asennettiin lopulta elokuussa 2020. Kuuleminen piti opetella uudelleen.
– Kuuntelin Ylen selkokielisiä uutisia puolinopeudella, ja sain siitä selvää. Se oli suorastaan tajunnanräjäyttävä hetki.
Oikea korva leikattiin reilu vuosi myöhemmin.
– Ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen minulla on jälleen stereokuulo, ja se oli ihmeellistä.
Moni asia palasi hitaasti ennalleen, mutta paljon oli myös muuttunut. Jälkikäteen on helppo sanoa, että kuurous raivasi kalenteria. Tuli tilaa ja aikaa pohtia merkityksellisiä asioita, ja tästä muodostuikin vedenjakajan aikaan ennen ja jälkeen kuuroutumisen.
Kun Kimja palasi takaisin töihin, työnantajan reaktio oli lämmin ja huomioonottava.
– Oli upeaa saada sellainen vastaanotto.
Crasmanilla kiinnitettiin huomiota myös työtapoihin, kuten akustiikkaan ja apuvälineisiin.
– Työnantaja osti mikrofonin, jonka avulla saan äänisignaalin puhtaana ja kuulen verkkopalaverit hyvin. Tämän avulla voin käydä keskusteluja myös kasvokkain.
– Mikrofonin avulla kuilu on pienentynyt valtavasti, työkaverit ovat mukana tässä ja osaavat käyttää sitä.
(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)
Luiskatut katukiveykset ovat perinteinen esimerkki siitä, kuinka alun perin liikuntavammaisille tarkoitettu apu on laajentunut lopulta luontevaksi osaksi kaikkien arkea. Myös videoiden tekstitykset palvelevat kaikkia, ja äänikirjojen suosio on räjähtänyt.
Kimja Muru sanoo, että saavutettavuus on myös kokonaisvaltainen tapa suhtautua digitaalisiin palveluihin. Mitä helppokäyttöisempiä palvelut ovat, sen laajempi on käyttäjäkunta ja sen suuremmat ovat hyödyt.
– Kun halutaan luoda verkkosivuilla bisnestä, miksi ei madalleta kaikkia kynnyksiä mitä voi?
Haluatko kartoittaa verkkopalvelusi saavutettavuuden nykytason?